Verso

 

Kun ensikerran näimme,

tunsin,

ei meitä voi erottaa, kuin kuolema vain.

Kaiken tiedän teistä,

niinkuin tekin minusta.

Yhdessä kaiken aikamme jaamme,

surut, ilot, salaisuudet.

Olen ehkä huono ihminen,

kuin teitä kilpenäni käyttäisin,

palasiksi murrun,

vuoksi kaiken menneen.